Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi. Suomessa influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuoden vaihteessa ja se kestää 2-3 kuukautta. Terveet aikuiset toipuvat influenssasta yleensä 1-2 viikon vuodelevolla. Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä perustauteja sairastavilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin.
 
Influenssa on influenssavirusten (tyypit A ja B) aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssa tarttuu pisaratartuntana tai kosketuksen välityksellä. Influenssaan sairastunut henkilö on tartuttava jo päivää ennen oireiden alkua ja 3-7 päivän ajan tämän jälkeen. 

Oireet

Taudin itämisaika on 1–4 vuorokautta. Influenssan oireet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat. Oireiden voimakkuus on suoraan yhteydessä taudin aiheuttavan viruskannan voimakkuuteen. Jos viruskanta on heikko, oireet saattavat muistuttaa tavallisen flunssan oireita.
 
Yleisoireita ovat nopeasti korkeaksi nouseva kuume, päänsärky, väsymys ja lihaskivut, jotka voivat olla hyvinkin voimakkaita. Muita oireita voivat olla kuiva yskä, kurkkukipu, nivelkipu ja valonarkuus. Nuha ei ole influenssan keskeinen oire. Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita. Kuume kestää keskimäärin 3–5 vuorokautta, yskä ja huonovointisuus voivat kestää 1–2 viikkoa.

Influenssan hoito  

Influenssan hoitoon käytetään oireenmukaista lääkitystä. Kuumetta voi alentaa ottamalla esim. ibuprofeenia ja parasetamolia. Nämä helpottavat myös lihaskipuja. Lapsille, raskaana oleville ja astmaatikoille suositellaan parasetamolia. Lisäksi kuumeen alentamiseen voi käyttää fysikaalisia keinoja, kuten ympäristön viilentämistä, niukkaa vaatetusta ja viileitä juomia. Influenssassa kuume saattaa kestää viikon, yskä ja huonovointisuus jopa kaksi viikkoa. Vuodelepo ja runsas nesteiden nauttiminen on tärkeää.
 
Komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä ja on suuri kroonisia perustauteja potevilla, kuten sydän- ja verisuonitautipotilailla. Tavallisimmat komplikaatiot ovat keuhkokuume ja lapsilla korvatulehdus. 

Influenssarokotus

Tärkein keino ehkäistä influenssaa ovat rokotukset. Rokote antaa keskimäärin 60–80 %:n suojan influenssaa vastaan. Rokotus tehoaa parhaiten, kun se otetaan juuri ennen epidemiakauden alkua, yleensä marraskuussa-joulukuussa. Toivotun suojan kehittyminen vie noin kaksi viikkoa. Influenssarokote ei tehoa tavalliseen flunssaan vaan se suojaa influenssaviruksen aiheuttamaa infektiota vastaan ja ehkäisee samalla sen jälkitauteja,
 
Influenssarokotuksesta on eniten hyötyä niille, joiden terveydelle influenssaan tai sen jälkitauteihin sairastuminen aiheuttaa suurimman terveysriskin. Tämän vuoksi Suomessa rokotetaan ns. riskiryhmät joka vuosi erikseen. He saavat maksuttoman rokotteen perusterveydenhuollon kautta. Myös kaikki yli 65-vuotiaat ja neuvolaikäiset lapset (6–35kk) saavat ilmaiseen influenssarokotteen. Muut voivat omalla kustannuksellaan hankkia itselleen influenssarokotteen reseptillä apteekista.
 
Riskiryhmään kuuluvat: (Kela-kortissa oleva erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairauden numerotunnus)

• krooniset sydänsairaudet (201,206,207)
• krooninen keuhkoastma ja keuhkoahtaumatauti COPD(203)
  diabetes (103)
• munuaisten vajaatoiminta (105,137)
• leukemia (117)
• immunosuppressiohoito (127)
• kortisonikorvaushoito
• pitkäaikaisessa salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret

 
Rokote voi aiheuttaa lieviä paikallisia reaktioita tai influenssan kaltaisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipua sekä päänsärkyä. Nämä oireet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä. Kuumeisen infektion aikana ei tule rokottaa vaan rokotusta siirretään, kunnes tauti on ohi.
 
Influenssarokotetta ei anneta voimakkaasti kananmunalle allergisille tai jos aiemmasta influenssarokotuksesta on tullut voimakas reaktio.
 
Lisätietoa Kansanterveyslaitoksen internetsivuilta: Influenssa