Kestävän kehityksen kansainvälinen tausta

Yksiselitteistä määritelmää kestävälle kehitykselle ei ole. Kestävä kehitys termiä on käytetty jo 1970- luvulla, mutta laajempaan käyttöön sen toi Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, joka toimi 1983- 1987.

Vuonna 1987 julkaistussa raportissaan "Yhteinen tulevaisuutemme" tämä ns. Brundtlandin komissio esitti määritelmänsä kestävästä kehityksestä: ”kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”.

Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen periaatteen mukaiset päätökset tehdään aina ottaen huomioon päätöksen vaikutukset myös tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja elinympäristöön. Brundtlandin raportti ja sen suositukset käynnistivät Rion ympäristö ja kehitys -konferenssin valmistelut ja täten loivat pohjan myös maailmanlaajuiselle kestävän kehityksen toimintaohjelmalle.

Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992

YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED) järjestettiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa, 1992. Siihen osallistui 179 valtion edustus sekä laajasti kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin, paikallishallinnon ja tiedemaailman edustajia.

Rion konferenssissa valtioiden päämiehet hyväksyivät kolme poliittisesti sitovaa asiakirjaa:
- ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus,
- maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma 21. vuosisadalle (Agenda 21),
- metsäperiaatteet.

Rio de Janeirossa allekirjoitettiin myös kaksi yleissopimusta:
- Luonnon monimuotoisuutta turvaava yleissopimus (biodiversiteettisopimus, UNCBD) sekä
- ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (ilmastosopimus, UNFCCC).
Kolmas ns. Rion sopimuksista on aavikoitumissopimus (UNCCD).

Rion julistus ja Agenda 21

Rion merkittävimpiin tuloksiin kuului maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 21:n hyväksyminen. Ohjelman nimi tulee siitä, että sillä on tarkoitus kääntää ihmiskunnan kehitys kestävälle pohjalle 21 vuosisadalle tultaessa. Toimintaohjelmassa on neljä kokonaisuutta: kehityksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö, tärkeimpien toimijoiden roolin vahvistaminen sekä toimeenpanon välineet, joita ovat mm. lainsäädäntö, rahoitus, teknologian siirto ja koulutus. Ohjelman luvussa 28 suositellaan tehtäväksi paikallisia kestävän kehityksen toimintaohjelmia (Local Agenda 21, eli paikallisagenda 21) tähän pohjautui myös Hyvinkään kestävän kehityksen työ 2000- 2008.

YK:n kestävän kehityksen toimikunta (CSD)

YK piti tärkeänä seurata kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n ja muiden Rion sitoumusten toimeenpanoa sekä ohjeistaa poliittisia päättäjiä kestävän kehityksen edistämiseksi. Tätä varten perustettiin YK:n talous- ja sosiaalikomission alaisuuteen YK:n kestävän kehityksen toimikunta (CSD), joka kokoontuu vuosittain. Kokouksiin osallistuvat ministerit ovat seuranneet Agenda 21:n toimeenpanoa ja ympäristö- ja kehitystavoitteiden yhteensovittamista eri tasoilla sekä esittäneet näitä koskevia suosituksia. Lisäksi toimikunta on kehittänyt kestävän kehityksen indikaattoreita eli mittareita, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voitaisiin paremmin arvioida. Kestävän kehityksen toimikunta on edistänyt YK:ssa kansalaisjärjestöjen, paikallishallinnon, yksityissektorin ja muiden toimijoiden osallistumismahdollisuuksia.

Rio +5-kokous

Seurantakokous Agenda 21:n toimeenpanosta järjestettiin vuonna 1997 YK:n yleiskokouksen erityisistuntona. Tässä ns. Rio+5-kokouksessa jouduttiin toteamaan, että maailmanlaajuinen kestävä kehitys ei ollut edennyt toivotulla tavalla eikä sitoumuksia ollut täytetty. YK:n 55. yleiskokouksessa vuonna 2000 päätettiin, että 10- vuotisseurantakokous järjestettäisiin huippukokouksena eli ylimpien poliittisten päättäjien voimin Etelä-Afrikassa.

Rion 10- vuotisseurantakokous Johannesburgissa 2002

Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin 10- vuotisseurantakokous pidettiin Johannesburgissa,
Etelä-Afrikassa 2002. Kokous painottui ympäristönsuojelun sijasta köyhyyden poistamiseen ja köyhien maiden kehittämisasioihin, kuten energia- ja vesihuoltoon. Omassa osuudessaan paikallishallinto kuitenkin korosti, ettei ympäristökysymyksiä, köyhyyden poistamista ja peruspalveluiden tuottamista kuntalaisille voi erotella toisistaan ja tarkastella erillisinä kysymyksinä. Paikallishallinnon oman tapahtuman kokoava teema oli "From Agenda to Action" eli ”Agendasta toimintaan”. Virallisen julkilausuman lisäksi paikallishallinnon tapahtumassa hyväksyttiin viimeisenä kokouspäivänä spontaanisti ns. Johannesburgin vetoomus. Vetoomuksessa ja julkilausumassa paikallishallinto sitoutui laatimaan käytännöllisiä ja realistisia toimintasuunnitelmia (Local Action 21), joiden keskeisiä aihealueita ovat elinvoimainen paikallinen talous, omaa päätäntävaltaansa käyttävät oikeudenmukaiset ja turvalliset yhdyskunnat, ekotehokkuus, vesihuolto sekä ilmaston, maaperän, luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden suojelu.

Rion 20- vuotisseurantakokous Rio de Janeirossa kesällä 2012

Rio de Janeirossa järjestetään kesäkuussa 2012 YK:n kestävän kehityksen konferenssi, joka on vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin 20- vuotisseurantakokous. Tällä Rio+20 –konferenssilla on kaksi pääteemaa: vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen politiikkakehyksessä ja kestävän kehityksen institutionaalinen rakenne.